Videotuotanto yritykselle: mitä se maksaa ja miten se etenee

Videotuotannolla tarkoitetaan prosessia, jossa yritykselle tuotetaan ammattimaista videosisältöä markkinointiin, myyntiin, rekrytointiin tai sisäiseen viestintään. Lopputuloksena voi olla lyhyt somevideo tai pidempi yritysesittely sen mukaan, mitä videolla tavoitellaan ja kenelle se tehdään. Kun yritys tilaa videon ensimmäistä kertaa, toimitusjohtajan pöydälle nousevat yleensä samat kysymykset: mitä video maksaa, miten tuotanto etenee ja kenet tekijäksi kannattaa valita.

Yhdelle yritykselle video tarkoittaa esittelyä verkkosivujen etusivulle, toiselle säännöllisesti julkaistavia somevideoita ja kolmannelle perehdytysvideota uusille työntekijöille. Tuotannon periaatteet ovat silti samat lopputuotteesta riippumatta, sillä ensin määritellään tavoite ja kohderyhmä, ja vasta sen jälkeen muoto ja kanava. Moni yritys tulee kuitenkin tuotantoyhtiön luo valmiin videoidean kanssa, vaikka hyödyllisempi lähtökohta olisi kertoa, mikä markkinoinnissa tai myynnissä ei tällä hetkellä toimi.

Miksi video on tärkeä osa yrityksen näkyvyyttä?

Suomalaiset katsovat videota yhä useammin suoratoistopalveluista. Screenforcen ja Finnpanelin TV-vuositilaisuuden 2025 mukaan alle 45-vuotiailla suoratoisto kattaa jo noin kaksi kolmasosaa videonkatselusta, vaikka koko väestössä perinteinen televisio on edelleen suurin yksittäinen katselutapa. Katsoja on siis tottunut hyvin tuotettuun videoon kaikilla laitteillaan, ja yrityksen video kilpailee hänen huomiostaan samoilla näytöillä kuin sarjat ja elokuvat.

Myös ostaminen on muuttunut. Gartnerin syksyllä 2025 tekemän kyselyn mukaan 67 prosenttia B2B-ostajista hoitaisi ostoprosessin mieluiten ilman myyjää. He etsivät tietoa, vertailevat toimittajia ja muodostavat käsityksensä itsenäisesti, ennen kuin ottavat yhteyttä myyntiin. Siksi verkkosivujen ja somen sisällön pitää tehdä osa myyntityöstä jo etukäteen, ja siinä video toimii hyvin, koska se kertoo nopeasti, mitä yritys tekee ja kenelle.

Mitä videotuotanto maksaa?

Videotuotannon hinta muodostuu pääosin käytetystä ajasta. Eniten siihen vaikuttavat kuvauspäivien määrä, kuvausryhmän koko ja se, kuinka paljon työtä käsikirjoitus, järjestelyt ja jälkituotanto vaativat. Näyttelijät, useat kuvauspaikat, animaatiot ja kieliversiot nostavat hintaa, koska ne lisäävät joko tekijöitä tai työpäiviä.

Tarkka hinta lasketaan aina projektikohtaisesti, mutta suuruusluokan voi arvioida jo etukäteen. BrainyDayn tuotannoissa hinnat asettuvat yleensä näin:

  • Lyhytvideosarja konseptointeineen (4–10 videota): 1 500–10 000 €

  • Kevyet tuotannot, kuten asiakastarinat, rekryvideot ja mainokset: 2 000–5 000 €

  • Yritysesittelyvideot: 5 000–10 000 €, tarinallisemmat ja viimeistellymmät 10 000–20 000 €

  • Brändivideot: 10 000–20 000 €, näyttelijöiden ja lavastuksen kanssa tyypillisesti 12 000–30 000 €

Haarukan sisällä hinta riippuu lähinnä siitä, kuinka monta päivää kuvataan ja kuinka paljon tuotantoon tarvitaan ulkopuolisia tekijöitä. Kun yksi tarjous on selvästi muita edullisempi, kannattaa kysyä suoraan, mistä aika on otettu pois.

Uuden asiakkaan kanssa yhteistyö alkaa usein konseptoinnilla, jonka aikana määritellään, mitä tehdään ja mitä se maksaa. Silloin tuotantobudjetti lasketaan valmiin suunnitelman pohjalta, ja loppusumma on tiedossa jo ennen kuin kamera käynnistyy.

Miten valita videotuotantoyritys?

Referenssit ovat luonteva paikka aloittaa, mutta pelkkä showreel kertoo lähinnä teknisestä osaamisesta. Enemmän selviää, kun kysyy, miten referenssivideoiden ratkaisuihin on päädytty ja kenelle videot tehtiin. Samalta toimialalta tulevilla referensseillä on yleensä vähemmän merkitystä kuin voisi luulla, koska asiakas tuo oman alansa asiantuntemuksen ja tuotantoyhtiön tehtävä on tehdä siitä kiinnostavaa videota. Toistuvat asiakkuudet taas kertovat paljon, koska ne ovat merkki siitä, että videot ovat toimineet myös arjen markkinoinnissa.

Toinen tärkeä asia on prosessin läpinäkyvyys. Hyvä kumppani kertoo etukäteen, miten käsikirjoitus syntyy, kuka projektia johtaa ja missä vaiheissa asiakas pääsee kommentoimaan. Kolmas kriteeri on jälkituotannon osaaminen, koska suuri osa videon vaikutuksesta syntyy vasta leikkauspöydällä, kun rytmi, ääni ja tarinan kaari loksahtavat paikoilleen. Tarkemman kysymyslistan tuotantoyhtiöiden vertailuun löydät artikkelista Mitä videotuotantoyhtiöltä kannattaa kysyä ennen kuin teet valinnan.

Miten videotuotanto etenee?

Videotuotanto etenee yleensä neljässä vaiheessa. Ensin konseptoinnissa määritellään tavoite, kohderyhmä, viesti ja tyyli, ja niiden pohjalta kirjoitetaan käsikirjoitus, jonka asiakas hyväksyy ennen kuin tuotannossa edetään. Esituotannossa sovitaan kuvauspaikat, aikataulut ja muut järjestelyt sekä etsitään tarvittaessa näyttelijät. Kuvaukset kestävät projektin laajuudesta riippuen muutamasta tunnista useaan päivään.

Jälkituotannossa materiaali leikataan, ääni miksataan ja kuva viimeistellään grafiikoilla ja värimäärittelyllä. Asiakas näkee videosta ensin kommenttiversion, ja muutokset sovitaan yhdessä ennen lopullista toimitusta. Asiakkaan työpanosta tarvitaan siis eniten prosessin alussa, kun tavoitteista ja sisällöstä sovitaan, sekä lopussa kommentointivaiheessa.

Aikataulu riippuu projektin laajuudesta. Yksinkertainen haastatteluvideo voi valmistua parissa viikossa käsikirjoituksesta toimitukseen. Laajempi tuotanto, jossa on useita kuvauspaikkoja ja animaatioita, vie yleensä 1–3 kuukautta, kun mukaan lasketaan käsikirjoituksen hyväksyntä, esituotanto ja jälkituotannon korjaukset.

Isokin kokonaisuus voi silti edetä ripeästi. Esimerkiksi yhden asiakkaamme kahdeksi vuodeksi suunniteltu imagokampanja eteni ensimmäisestä palaverista toimitukseen kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Nopeus syntyy pitkälti siitä, että aikataulu ja päätöspisteet sovitaan heti alussa, jolloin molemmat osapuolet tietävät, mitä heiltä missäkin vaiheessa odotetaan.

Mitkä ovat videotuotannon yleisimmät sudenkuopat?

Yksi tavallisimmista virheistä on aloittaa tuotanto ilman selkeää tavoitetta. Jos ei ole sovittu, kenelle video tehdään ja mitä sillä halutaan saada aikaan, käsikirjoitus ja kuvakerronta jäävät helposti hajanaisiksi.

Toinen yleinen ongelma on video, johon yritetään ahtaa liian monta käyttötarkoitusta. Sama video toimii harvoin yhtä hyvin verkkosivujen etusivulla, rekrytoinnissa, somemainonnassa ja messuseinällä, koska tavoitteet, katselutilanteet ja katsojan kärsivällisyys vaihtelevat paljon. Samasta kuvausmateriaalista voi kuitenkin leikata jokaiseen kanavaan oman versionsa, kun asia otetaan huomioon jo käsikirjoitusvaiheessa.

Kolmas sudenkuoppa on liian tiukaksi tingitty budjetti, joka näkyy usein siinä, kuinka kauan video pysyy käytössä. Kokemuksemme mukaan hyvin tehty brändivideo tai yritysesittely palvelee 2–5 vuotta, mutta keskinkertaisen videon käyttö loppuu yleensä nopeammin, ja silloin investointi ehtii tuottaa vähemmän.

Millaista videota yritys tarvitsee?

Yritysesittelyvideo kertoo selkeästi, mitä yritys tekee ja miksi se on kiinnostava. Se toimii parhaiten verkkosivuilla ja myyntitilanteissa. Brändivideo taas kannattaa silloin, kun tavoitteena on erottua kilpailijoista ja vaikuttaa siihen, millaisena yritys muistetaan.

Asiakastarinassa tyytyväinen asiakas kertoo omin sanoin, mitä yhteistyö toi, ja sen tehtävä on vauhdittaa ostopäätöstä. Mainosvideo rakennetaan yhtä viestiä ja yhtä kohderyhmää varten, joten se toimii parhaiten maksetussa mainonnassa ja kampanjoissa. Somekanaville leikatut lyhyet videot puolestaan pitävät yrityksen esillä myös isompien tuotantojen välillä.

Esimerkkejä eri videotyypeistä löydät Töitämme-sivulta.

Videotyypin valintaa tärkeämpää on kuitenkin usein se, miten idea toteutetaan. LinkedInin B2B Instituten heinäkuussa 2025 julkaisemassa tutkimuksessa analysoitiin yli 13 000 videomainosta, ja tarinavetoiset, elokuvamaiset brändivideot saivat 129 prosenttia enemmän sitoutumista kuin tavanomaiset formaatit. Tutkimuksen mukaan eroa selitti tuotannon kokoa enemmän se, kuinka harkitusti luova idea oli toteutettu. Siksi budjettia kannattaa käyttää erityisesti suunnitteluun, koska hyvin mietitty idea toimii lyhyessäkin videossa.

Kohti tuotantoa

Ennen kuin videotyyppejä, budjetteja tai tuotantoyhtiöitä aletaan vertailla, kannattaa miettiä, kuka videon katsoo. Ensimmäistä kertaa yrityksen brändiin törmäävälle rakennetaan erilainen video kuin asiakkaalle, joka tuntee yrityksen entuudestaan. Tämä valinta ohjaa lähes kaikkia myöhempiä päätöksiä. Kysy siis itseltäsi, tervehtiikö seuraava videonne uutta tuttavuutta vai vanhaa asiakasta.


LÄHTEET

- Gartner: Gartner Sales Survey Finds 67% of B2B Buyers Prefer a Rep-Free Experience, maaliskuu 2026 (kysely elo-syyskuu 2025).
https://www.gartner.com/en/newsroom/press-releases/2026-03-09-gartner-sales-survey-finds-67-percent-of-b2b-buyers-prefer-a-rep-free-experience

- LinkedIn B2B Institute / LinkedIn Creative Labs: The Art & Science of Video -tutkimus, heinäkuu 2025, raportoitu Search Engine Landissa.
https://searchengineland.com/linkedin-study-b2b-video-ads-engagement-lift-458873

- Screenforce / Finnpanel: TV-vuositilaisuus 2025 – katselu monimuotoistuu, TV säilyy vahvana, helmikuu 2026.
https://www.screenforce.fi/ajankohtaista/tv-vuositilaisuus-katselu-monimuotoistuu-tv-s%C3%A4ilyy-vahvana

Edellinen
Edellinen

Mihin tarinat katosivat?

Seuraava
Seuraava

Brändivideo: mitä se on, mitä se maksaa ja milloin se kannattaa tehdä?