EU: loppuu se deepfake-videoiden holtiton promptailu
Tekoälysisällöt muokkaavat käsitystämme viestinnästä. Teknologian kehittyessä kansalaisten medialukutaitoa koetellaan päivä päivältä enemmän. Jos näen netissä videon, mistä tiedän sen olevan oikea? Voinko luottaa enää mihinkään? EU on nyt keitellyt ongelmaan lääkkeeksi asetuksen, johon jokaisen viestijän tulee paneutua.
Alkuun on heitettävä disclaimer: en ole juristi, enkä omaa ammattiosaamista EU:n artiklojen tulkinnasta. Siksi suosittelen vahvasti tutustumaan lähdemateriaaliin ja pohtimaan, mitä tämä tarkoittaa omassa viestinnässäsi. Lisäsin tekstin loppuun muutaman linkin, jotta pääset tutustumaan asiaan tarkemmin.
EU:n tekoälyasetusta on ryhdytty soveltamaan 2. elokuuta 2026 alkaen. Käytännössä asetus selkeyttää AI:n pelisääntöjä niin palveluntarjoajien, käyttäjien kuin viestinnän kuluttajien vinkkelistä. Meitä viestijöitä kiinnostaa erityisesti artikla 50, joka säätelee viestinnän läpinäkyvyyttä. Säädöksen alle sujahtavat ääni-, kuva-, video- ja tekstisisällöt. Asetus koskee tahoja, jotka tekevät viestintää osana ammattimaista tai muuten virallista toimintaa.
Idea on siinä, että jos ääni-, kuva- tai video, tai edes osa siitä on tehty tekoälyllä, se tulee ilmetä selkeästi. Asetuksessa puhutaan ”deep fakesta” eli syväväärennöksestä. Kriteerit täyttyvät, mikäli katsoja ei voi tietää, onko henkilö, paikka, esine tai vaikka tapahtuma aito vai tekoälyn luomus. Merkintä tulee tehdä heti, kun katsoja kohtaa tekoälysisällön ensimmäistä kertaa.
Tekstisisältöjä koskevat omat sääntönsä. Nekin pitää merkitä, mikäli teksti koskee ”yleistä etua koskevia asioita”. Lista mainituista asioista löytyy komission laatimasta FAQ-osiosta.
EU tarjoaa viestijöille valmiit kuvakkeet sisältöjen merkintään. Nämä kuvakkeet on jaettu kolmeen eri kategoriaan:
AI-peruskuvake – käytetään yleisenä merkintänä. Esimerkiksi äänen yhteydessä ”sound effects generated with (AI-kuvake)”.
AI generated – käytetään silloin, kun sisältö tai jokin sen osa on kokonaan generoitu tekoälyllä.
AI modified – käytetään silloin, kun sekoitetaan ihmisen ja tekoälyn luomaa sisältöä keskenään. Esimerkiksi studiossa kuvatulle henkilölle on jälkeenpäin editoitu vaatteet tai vaikka tausta tekoälyllä.
On syytä mainita, että vaikka kyseisten kuvakkeiden käyttö on vapaaehtoista, merkinnät pitää tehdä jollain tavalla asianmukaisesti. Merkintävastuuta varmasti helpottaa ison kuvan ymmärtäminen: tarkoituksena on, ettei katsoja luule tekoälyn luomaa sisältöä oikeaksi.
Isossa kuvassa tämä tuo läpinäkyvyyttä viestintään. Kun tähän asti on menty villin lännen säännöillä, nyt hommaan tulee edes jonkinlainen roti. Varmasti kaikki ymmärtävät, että muutamia vuosia sitten ilmestyneissä tekoälyvideoissa Will Smith ei oikeasti syönyt spagettia. Uusimmissa tuotoksissa asia ei kuitenkaan ole aivan niin pihvi.
Alleviivaan tekoälyn käyttöä työkaluna, joka mahdollistaa luovilla ideoilla hulluttelun. Ei ole tarkoituksenmukaista korvata ihmisen työnjälkeä tekoälyn luomuksella, vaan luoda jotain, johon käytettävissä olevat resurssit eivät muuten antaisi mahdollisuutta. Henkilökohtaisesti koen, että viestinnässä inhimillinen tatsi on paras erottautumistekijä AI slopista.
Asetus on sen verran tuore, että tästäkin varmasti syntyy vielä erilaisia käytäntöjä. Jäänkin odottamaan vielä Traficomin käytännön ohjeistusta asiaan.
Petri Lauronen, BrainyDayn myyntipäällikkö ja markkinoinnin asiantuntija
Lähteet ja linkit:
